Norssiemäntä vuonna 2025 - Anja Glomm-Jokelainen

Paltamo-Seura valitsi vuoden 2025 norssiemännäksi Anja Glomm-Jokelaisen norssikarnevaaleilla toukokuussa 2025. Tutustutaanpa vähän tarkemmin Anjaan, hänen kalaisiin ajatuksiinsa ja siihen, miten vuosi norssiemäntänä on sujunut.

Miten olet löytänyt tiesi paltamolaiseksi, kun olet ihan konkreettisesti junan tuoma paltamolainen?

• Vuonna 1992 vierailin ensimmäisen kerran Paltamossa saksalais-suomalaisella rippileirillä. Leiriltä löysin ihanan avoimia, sydämellisiä ja asuinpaikkakuntaansa ylpeänä esitteleviä nuoria ystävikseni. Seuraavien vuosien aikana vierailin usein kesällä täällä Paltamossa, ihastus muuttui rakkaudeksi ja muutto Saksasta Hämeenlinnan kautta mahdollistui opintojen päätyttyä.

Asut maatilalla kalaisan Iijärven rannalla. Miten kalastus ja kalat liittyvät sinun elämääsi?

• Perheemme vitsi on, että rakastuin ensin rantaviivaan ja sen myötä puolisooni. Toki asian voi näinkin nähdä. Kalastus on ollut aina yhteinen harrastuksemme ja olemme myös lapsemme tutustuttaneet lajin pariin. Kalastus on tapa rentoutua maatilan töistä, viettää laatuaikaa perheen kanssa ja on vaan niin ihanaa istua laiturilla liottamassa mato-onkea kaislikon reunassa tai kevätjäillä pilkillä eväsrepun kera kuuntelemassa hiljaisuutta. Kala kuuluu myös olennaisena osana ruokapöytäämme ja kun itse kalastaa niin ainakin tietää miten tuoretta kalaa on tarjolla.    

Mikä on sinun lempikalasi? Entä lempikalaruokareseptisi?

• Lempikalaa on vaikea nimetä. Jos teen ruokaa kalaa vieroksuvalle vieraalle, valitsen toki kuhan mietona kalana, saksalaiset sukulaiseni arvostavat haukea harvinaisena herkkuna, mutta muuten kyllä kaikki kelpaa ruokalajista riippuen. Resepteistä sen verran, niitä on monia. Savustetusta matikasta tehty keitto on herkullista, voissa rapsakaksi paistetut muikut ja ahvenet vievät kielen mennessään, mutta perheemme suosikkiresepti taitaa olla paistetut haukisipsit. Ruodottomaksi fileerattu hauki viipaloidaan ohkasiksi siivuiksi ja annetaan maustua soija-wasabi seoksessa. Pyöräytetään perunamuusihiutaleissa ja paistetaan rapsakaksi pannulla, tietysti voissa. Nautitaan sellaisenaan tai dippaamalla kermaviilikastikkeeseen. Ei muuta kuin kokeilemaan!

Toimit yhden Paltamon vanhimman yhdistyksen, MLL:n Paltamon yhdistyksen puheenjohtajana. Miten satakaksivuotias MLL :n Paltamon yhdistys toimii?

• MLL:n Paltamon yhdistyksen voima on sen kunkin voimassa olevan hallituksen jäsenissä. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja haluun olla mukana tukemassa paikallisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Viikottain kohtaamme perheitä aktiivisesti toimivassa Perheiden Pesäkolossa eli perhekahvilassa (yhteistyössä Paltamon seurakunnan ja hyvinvointialueen kanssa) Osallistumme vuosittain kunnan, muiden yhdistysten ja seurojen järjestämiin tilaisuuksiin ja järjestämme myös itse lapsille ja nuorille tapahtumia omien resurssien ja voimavarojen puitteissa. Itse pidän tänä päivänä yhteistyötä muiden paikallisten tekijöiden kanssa voimavarana, sillä valitettavasti talkoolaisista tahtoo olla järjestötyössä hieman pulaa.

Mitä vapaaehtoistoiminta on sinulle antanut?

• Tässä kohtaa haluan erityisesti kiittää MLL Paltamon yhdistyksen hallituksen jäseniä ja vapaaehtoisia, teidän kanssanne on aivan mahtavaa tehdä tätä vapaaehtoistyötä! Vapaaehtoisena olen saanut kohdata ihania perheitä, iloisen jännittyneitä lapsia ja mahtavia nuoria. Jokaisen järjestetyn tapahtuman jälkeen huomaa että tarvetta kohtaamispaikoille on niin perheillä, lapsilla kuin nuorilla. Toimin MLL:n lisäksi talkoolaisena myös muissa paikallisissa tapahtumissa; Paltamon Osakaskunnan järjestämillä koululaisten kalastusaiheisilla päivillä olen ollut usein mukana avustamassa ja siten yrittänyt osaltani jakaa kalastuksen iloa seuraavalle sukupolvelle ja Paltamon moottorikerhon jääradalla minut näkee myös silloin tällöin talkoolaisena.

Sinulla on vahvat kansainväliset yhteydet aiempaan kotimaahasi Saksaan. Saatte saksalaisia vieraaksenne usean kerran vuodessa. Miten paltamolainen kalastuskulttuuri iskee saksalaisiin vieraisiin?

• Jokainen meillä käyvä vieras taitaa osallistua jollakin tavalla kalastusharrastukseemme. Talvella verkkokalastus ja pilkkiminen, kesällä vetouistelu ja mato-onginta, sekä toki kalojen hyödyntäminen kotikeittiössä. Suureksi iloksemme myös vieraat nauttivat kalastuskulttuuristamme luonnon kauniissa ja niin hiljaisessa ympäristössämme.

Sinulla on käsityöalan koulutus. Onko sinulla koskaan tullut ajatuksia, miten kalastus voisi näkyä nykyajassa paltamolaisessa käsityössä?

• Kalannahkojen ja ruotojen käyttöastetta olisi hienoa nostaa. Olen itse suunnitellut käyväni nahan käsittelykurssin, mutta en ole vielä ehtinyt. Pikkutyttönä muistan käyttäneeni kalan suomuja tekokynsinä, olisikohan siinä uusi hittituote!

Millainen suhde sinulla on norssiin?

• Norssi on minulle vain norssikarnevaaleista tuttu kala, joka vuosi tulee kuitenkin maisteltua hiillostettua norssia.

Miten vuosi norssiemäntänä on sujunut?

• Kiitos, vauhdikkaasti on vuosi kulunut. Maatalouden ohessa olen edelleen toiminut aktiivisesti vapaaehtoistoiminnassa mukana. Vaikka ajattelin vähän vähentää talkootöiden määrää, niin huomaan olevani melkein vuoden jokaisena viikkona jotain yleishyödyllistä tai vähemmän hyödyllistä tekemässä. Lasten, nuorten ja perheiden ilo on voimavara minkä vuoksi vapaaehtoisena jaksaa ja haluaa toimia.

Oletko itse käynyt norssiemäntävuoden aikana kalalla ja mitä mieleenpainuvia hetkiä olet kalastuksen ja kalojen kanssa kokenut?

• Kyllä olen kalastanut ja mahdollistanut kalastusta. Viime vuoden Kuhakunkku venepaikkani annoin kummityttöni käyttöön, jotta hän kokisi ihanan elämyksen. Lasten kanssa olin onkimassa ja mukana melomassa uistinta liotellen sekä perinteisesti uistelemassa. Vaikka talvi olikin haastava talvikalastukselle, niin ehdimme käyttää yläkoululaisia pilkillä ennen talvilomaa. Jäiden lähdön jälkeen pidimme verkkoja ja nyt tosiaan on taas avovesikausi alkanut... Mieleenpainuvimmaksi hetkeksi nimeäisin päivän, kun olimme kartoittamassa jokikunnostusalueita ja siellä sillalla ollessamme ampiaiset suivaantuivat läsnäoloomme, osumia tuli ja pikainen lähtö autolle antihistamiinin syöntiin... Joki on nyt kuitenkin siltä osin kunnostettu ja kalallahan siellä pitäisi käydä.

Miten näet kalastuksen ja kalojen elämän tulevaisuuden Paltamossa?

• Paltamossa on paljon nuoria aktiivisia kalastajia, joita pitäisi kannustaa jatkamaan hyvän harrastuksen parissa ja innostamaan kavereitaan mukaan harrastuksen pariin. Näen, että paljon hyvää tehdään kalojen elinympäristön ja kalastuksen harrastamisen hyväksi, esimerkkinä jokien kunnostukset, kalasydän Leppikoskella, koululaisten kalastuspäivät ja kuhakunkku. Näistä jokainen hanke, toiminta ja tapahtuma tuo kalastukselle ja kalojen elinoloille lisää näkyvyyttä.

Jäärata-ajoa Autioniemessä

Paltamon jäärata on talvikaudella Kainuussa ajettava moottoriurheilurata, joka rakennetaan jäätyneelle vesistölle Paltamossa. Rata sijaitsee autioniemessä. Rata tunnetaan erityisesti vauhdikkaista Jääradan SM-osakilpailuista. Rata on pituudeltaan 1350 m ja leveydeltään noin 40 m.

Rata rakennetaan auratulle luonnonjääpohjalle. Rata on mutkainen ja liukas, joten se vaatii ajotaitoa. Turva-alueet on tehty lumivalleista. Tämän vuoden rata avattiin 11.1.2026. Radan on tehnyt Paltamon moottorikerhon talkoolaisporukka. Rata on yleensä auki sunnuntaisin mutta välillä lauantaisin. Todennäköiseti rata on käytössä ainakin vielä maaliskuun ajan. 

Radalla järjestettiin jääradan SM-osakilpailu 7.–8.2.26. Sekä kisailijoita että katsojia oli paljon. Sunnuntaina väkeä oli vähemmän. Talkoolaisia oli kolmisenkymmentä. Kisoissa oli hyvä ja vauhdikas tunnelma: autoja meni katolleen ja jopa syttyi palamaan.

Teksti: 8.-luokkalaiset talkoolaiset Markus Lappeteläinen ja Samuli Jokelainen

Jäärata maaliskuisessa kevätauringossa.
Kuva: Sari Vajavaara

Paltamolaista käsityötä Linnan juhlilla

Opettaja Sari Vajavaara pääsi toteuttamaan iltapuvun linnan juhlille kajaanilaiselle Niina Piiraiselle. Sari kertoili vastauksia muutamaan aiheeseen liittyvään haastattelukysymykseen.

Miten tällainen mahdollisuus tuli tiellesi? 

En ollut nähnyt ystävääni Niinaa pitkiin aikoihin, kun sitten sattumalta tapasimme useampaan otteeseen lyhyen ajan sisällä. Niina kertoi saaneensa kutsun linnanjuhliin, ja mahdollinen yhteistyöprojekti taisi alkaa kyteä molempien mielessä siinä vaiheessa. Kun sitten taas kuin sattuman oikusta tapasimme pari päivää myöhemmin, aloimme mahdollisesta asuprojektista puhua ääneenkin. 

 

Miten suunnitelma puvusta syntyi ja miten se muuttui teon varrella? 

Suunnitelma syntyi oikeastaan pitkälti viestitellen yhteistyönä, sillä itse olin tuolloin projektin alkuvaiheessa Brysselissä työmatkalla. Niinaa puhutteli vuosia sitten suunnittelemani haalarimallinen juhla-asu. Lähdimme siitä ajatuksesta liikkeelle, mutta muokkasin mallia Niinan toiveiden mukaan. 

 

Mitä vaiheita puvun valmistamiseen liittyi? 

Aloitin piirtämällä kaksi hieman eri leikkauksilla olevaa yläosan kaavaa, joista molemmista tein puuvillakankaasta kokeiluversiot Niinan sovitettavaksi. Valitsimme näistä paremmin istuvan eli sen, johon tarvitsi tehdä vähemmän muutoksia. Tein kaavaan tarvittavat muokkaukset ja ompelin uuden testiversion. Kietaisutyyppisiä lahkeita varten piirsin myös ensin kaavat ja tein proton. Kun olimme tyytyväisiä lakanakankaista tehtyihin asun osiin, uskaltauduin varsinaisen kankaan kimppuun. 

 

Kuinka kauan puvun valmistamiseen kului aikaa? 

Mulle käy aina niin, että projektin loppuvaiheessa tajuan, etten taaskaan ole laskenut tunteja. Niin kävin nytkin. Kymmeniä tunteja kuitenkin. Lahkeissa taisi olla kangasta yli 7 metriä, ja halusin ommella niihin päärmeet käsin, jotta ommel ei jäisi näkyviin. Pelkästään siinä vierähti useampi tunti. 

Mikä valmistuksessa oli erityisen haastavaa ja mihin olit lopputuloksessa tyytyväinen? 

Aikaa projektille oli vähän, joten se toi oman haasteensa prosessiin. Varsinkin projektin alussa jännitti ajan riittävyys, sillä ei voinut olla varma, kuinka suuria muutoksia kaavat vaativat. Kaikki sujui kuitenkin yllättävän kevyesti. Jännittävä hetki oli myös kankaan leikkaaminen, sillä kangasta oli tietenkin vain sen verran, että virheisiin ei ollut varaa. Tämä liki puolet villaa sisältävä kangas ostettiin Helsingin Töölössä sijaitsevasta Inkurista, joka on tunnettu erinomaisesta valikoimasta ja palvelusta. Mutta kangas oli herkkä purkautumaan, joten saumurointi oli tarpeen heti leikkaamisen jälkeen. Kokonaisuuteen olen tosi tyytyväinen! Asu sopii Niinalle upeasti, ja parhaita juttuja projektin varrella olikin Niinan haltioitunut reaktio, kun hän ensimmäisen kerran näki vaatteen osat juhlakankaasta ommeltuna. 

Asukokonaisuuteen kuuluvat myösi näyttävät korut. Miten ne löytyivät? 

Asuun täydellisesti sopivat korut löytyivät kuopiolaisen Hanna Korhosen valikoimasta. Kullanhohtoinen ja valoisuutta huokuva asukokonaisuus sopivat myös teemaan, jonka vuoksi Niina tuli kutsutuksi linnanjuhliin: Niina ja hänen työparinsa Maria Kykyri ovat kehittäneet nuorten mielenterveyttä edistävää toimintamallia, jolla he myös voittivat TerveSos-palkinnon. 

 

Mikä on fiilis nyt tekemisen ja tapahtuman jälkeen? 

Helpottunut ja onnellinen. Olen tosi tyytyväinen, että tällä aikataululla – ja kaiken muun elämän ohessa – pystyin tämän toteuttamaan ja voin olla lopputulokseen tyytyväinen. 

 

 

EU-hankkeen kautta rahoitettu tapahtuma esitteli kotiseutumuseon uudessa valossa

Paltamo-Seura sekä kulttuuriyhdistys Kylän Koirat toteuttivat audiovisuaalisen tapahtuman Paltamon kotiseutumuseolla perjantaina 26.9. Tapahtuma toteutettiin kansainvälisen Cherry-hankkeen puitteissa Kainuun liiton organisoimana. Hankkeessa oli mukana myös monia muita pieniä kulttuurikokeiluja ympäri Kainuuta.

Yhteistyönä järjestetty tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan, sillä aiemmin Paltamo-Seura ei ole toteuttanut yhteistyöprojektia taidekentän toimijan kanssa. Tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa oli lisäksi mukana Korpitien koulun 5.–6.-luokkalaisia oppilaita.

Riivattu museo -nimen saaneessa tapahtumassa pääsi tutustumaan museoon poikkeavassa valo- ja äänimaailmassa. Kylän Koirat ry:n toteutti museon sisätilojen valaistuksen sekä alakerran äänimaailman luoden museoon totutusta poikkeavan ja jännittävän tunnelman.

Perjantaina tapahtumassa esiintyi kolmen 6.-luokkalaisen ryhmä, joka esitti Sampo-aiheisen lauluesityksen. Lisäksi tapahtumassa esiintyi lukioikäisistä kainuulaisista koostuva viulu- ja selloyhtye, Kajaanin kesämuusikot, joka soitti kansanmusiikkia Suomesta ja maailmalta.

Tapahtumassa oli niin ikään tarinallinen aspekti, kun yleisölle kerrottiin tapahtuman alkaessa paltamolainen kummitustarina, jonka vuoksi museon kerrottiin olevan riivattu. Osallistujien tehtävänä oli tapahtuman aikana luoda saamansa ohjeistuksen mukaan loitsu, jolla kirouksen sai purettua.

Museon keskikerroksessa pyöri diashow valikoiduista Paltamo-Seuran arkiston valokuvista. Diaesityksen kuvat olivat sellaisia, jotka eivät tavallisesti museokansan nähtäville pääse: hieman pelottavia, outoja, kummallisesti valottuneita ja suttuisia.

Kotiseutumuseota pidettiin poikkeuksellisesti auki myös lauantaina ja sunnuntaina parin tunnin ajan – tuolloin pääsi tutustumaan valaistuun museoon, joskaan muuta ohjelmaa ei näinä päivinä enää ollut.

Riivattu museo -tapahtuma tarjosi uudenlaisen näkökulman monille tuttuun rakennukseen. Samalla se oli joillekin ensikosketus Paltamon kotiseutumuseoon. Perjantain tapahtumassa kävi noin 40 lasta ja 25 aikuista.

Synkkä valaistus loi museoon jännittävän tunnelman.

Alakerran vitriinissä oli esillä teemaan sopivaa esineistöä.

Keskikerroksen kiertokoulun taululle oli heijastettu Paltamo-Seuran arkiston kuvia.

Kainuun musiikkiopiston yhtye esitti kappaleita viuluilla ja sellolla.

Kirkkoseikkailu tempaisi osallistujat pakopelin huumaan

Paltamossa järjestettiin lauantaina 6.9. kirkkoseikkailu. Tapahtumassa kirkon tiloihin rakennettiin pakopeli, jota pääsivät pelaamaan kolmasluokkalaiset ja sitä vanhemmat. 3 joukkuetta ja 13 osallistujaa lähtivät seikkailuun, jossa kirkkosaliin oli kätketty erilaisia pulmatehtäviä. Sillä välin kun yksi joukkue oli selvittämässä kirkon mysteeriä muut joukkueet saivat nauttia herkuista muksulassa.

Joukkueet etenivät rastilta toiselle ratkoen erilaisia arvoituksia, mistä he saivat vihjeen, jotka johdattivat eteenpäin kohti seuraavaa tehtävää. Lopulta yhteistyö palkittiin, kun pelaajat onnistuivat ratkaisemaan kirkon arvoituksen ja saivat mukaansa pienen palkinnon.

Tapahtumaa oli järjestämässä 4H-Paltamo, Paltamon seurakunta sekä MLL Paltamon yhdistys.

Alussa kaikille luettiin alkutarina.

Pakopelissä ratkottiin monia koodeja, jotta saatiin arkkuja ja purkkeja auki.

Vihjeitä oli hankalissakin piiloissa.

Vihjeitä oli hankalissakin piiloissa.

Kuvat ja teksti: Sanni Lappeteläinen & Tinja Jokelainen

Kuhakunkku valtasi kylän

Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Paltamon valtasi jo perinteeksi muodostunut Kuhakunkku-tapahtuma. Ensi kerran kaksikymmentä vuotta sitten järjestetty kalastuskilpailu on vuosien saatossa kasvanut ja saanut uusia muotoja. Tällä kertaa kisailtiin pelkän viikonlopun sijasta myös torstaina, jolloin pyydettiin haukea ja ahventa. Varsinainen pääkilpailu pidettiin tuttuun tapaan lauantaina; kisa alkoi klo 15 ja veneiden oli määrä palata takaisin iltakymmeneen mennessä.

Kuhakunkku-kisassa on useita sarjoja, mutta tittelin ansaitsee suurimman kuhan napannut venekunta. Tänä vuonna voiton nappasi maaninkalainen venekunta 3795 gramman painoisella kuhallaan. Suurimman kokonaissaaliin puolestaan sai orimattilalainen venekunta huimalla yli 17 kg:n saaliillaan. Tarkemmat sarjakohtaiset tulokset ovat ladattavissa Kuhakunkun nettisivuilta (www.kuhakunkku.fi/tulospalvelu)

Lauantaisen palkintojenjaon jälkeen Eino Leinon puiston lavalla esiintyi kajaanilainen Cravin' Ground -bändi monipuolisine cover-kappaleineen.

Kuhaa kalastettiin helteisessä säässä. Pääkisan lähdön tunnelmia.

Kalastajat jonottelemassa kuhien punnitukseen.

Lauantai-iltana tapahtumayleisöä viihdytti cover-bändi Cravin' Ground.

Kuvat: Sari Vajavaara

Lupiinipäivässä poistetttiin vieraslajia

Paltamonkin katukuvassa näkyy paljon kauniita mutta haitallisia lupiinikasvustoja, jotka valtaavina vieraslajeina pitäisi poistaa. Maaseudun sivistysliiton Oulujärven kestävät kylät -hanke ja Ekokympin sekä Kainuun ja Vaalan kuntien Vieraslajit veks -hanke järjestivät tiistaina 8.7. Paltamon ensimmäisen lupiinipäivän, jossa vapaaehtoiset jalkautuivat kirkonkylän lupiinikasvustokohteisiin. Haaste oli heitetty niin yksityisille ihmisille kuin yhdistyksille, joista mukana olivat ainakin Paltamon Luonto ja Paltamo-Seura. 

Ville Juntunen Vieraslajit veks -hankkeesta sekä kyläkehittäjä Katri Kurkela kertoivat ohjeita lupiinien poistamiseksi ja keräämiseksi sekä Crowdsorsa-sovelluksesta. Reilut 20 talkoolaista saivat mukaansa oranssit muovipussit. Niihin kerättiin kukinnot, joihin oli jo kehittynyt siemeniä. Pussit haettiin talkoiden lopuksi teiden varsilta asianmukaisesti hävitettäväksi. Lopuksi talkoolaisille oli tarjolla Paltalinnan piha-alueella pientä purtavaa. Yksi onnekas osallistuja sai myös arvonnassa herkkuämpärin. 

Haitalliset vieraslajit, joihin lupiinikin kuuluu, ovat yksi merkittävimmistä uhista luonnon monimuotoisuudelle. Komealupiini mm. sisältää alkaloideja, jotka ovat myrkyllisiä kimalaisille eikä se kelpaa ravinnoksi päiväperhosille kuten perinteiset kasvit. Parasta aikaa kasvien torjumiselle on alkukesä ennen kuin kukat synnyttävät siemeniä. Hävittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä useiden vuosien ajan, joten lupiinien poistaminen Paltamon katukuvasta jatkuu tulevinakin kesinä - toivottavasti vielä suuremmalla joukolla!

Kotiseutupäivässä museolla tuuletettiin kansallis- ja kansanpukuja

Tiistaina 24.6. pidettiin Paltamon kotiseutumuseossa kotiseutupäivä, jolloin museovieraat saivat hörpätä kotiseutukahvit tai -teet. Tapahtuma oli osa Kainuun museoviikkoa. Suunniteltu biohiilinäytös iltapäivällä jouduttiin perumaan sateisen sään takia. Sää kuitenkin poutautui viideksi sen verran, että pihamaalla päästiin esittelemään kansallis- ja kansanpukujen tuuletukseen saapuneita asuja, joita oli yllään 8 vieraalla. 

Tapahtuma sai yllätysaloituksen, kun Kainuun Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Paavo Enroth antoi Paltamo-Seuran puheenjohtajalle Kaisa Toivoselle Suomen Kotiseutuliiton hopeoidun rintamerkin ja kunniakirjan ansioituneesta työstään kotiseututyön parissa.

Tapahtuman varsinaisen ohjelman aloitti Eläkeliiton lauluryhmä, minkä jälkeen Kaisa Toivonen toivotti reilut 30 vierasta tervetulleeksi Paltamon ensimmäiseen tuuletustapahtumaan, joka sai alkunsa Salla Moilasen ehdotuksesta. Sen jälkeen hän kertoi lyhyesti kansallispukujen historiaa 1980-luvulla Korpitien koululla olleen Saimi Lammin tekemän ja organisoiman esittelyn mukaan. 

Museon illassa esittelyssä oli naisilla kolme Kainuun kansallispukua, Härmän puku, Someron puku, karjalainen kansanpuku ja Paltamon pitäjäpuku. Lisäksi esittelyssä oli yksi miehen kansanpuku.

Esittelyjen jälkeen tapahtuma jatkui musiikin, keskustelujen ja kahvittelun merkeissä museon sisätiloissa, kun iltaan tunnelmaa toi Pasi Moilasen harmonikansoitto ja Mikko Heikkisen tuoma gramofonimusiikki. 

Paltamon pitäjäpuku

Kuvat: Kaleva Kovalainen

Leikkiin keskittyvä koko perheen museotapahtuma

Paltamossa vietettiin torstaina 12.6.2025 leikkiä ja lystiä museotapahtumaa kotiseutumuseolla. Tapahtumassa oli kuusi eri tehtäväpistettä,joissa jokaisessa oli eri tehtävä. Tapahtuman aluksi Kaisa Toivonen piti yhteisesti hämähämähäkki leikin. Tapahtumassa kävijöille jaettiin leimapassit ja he saivat leiman käytyään tehtäväpisteen. Kun oli kiertänyt kaikki pisteet ja leimapassi oli täynnä sai passia vastaan noutaa palkinnon. Tehtävä pisteitä olivat lelujen vuosikymmenet piste,kepparit- ja pallopelit piste,lelujen askartelu piste,heittopelit piste,kivet ja visti piste sekä osumaleikki piste. Tapahtumassa oli myös MLL 101 vuotta Paltamossa näyttelyn avajaiset. Tapahtuman järjesti Paltamo seura yhteistyössä Paltamon 4H:n,MLL Paltamon yhdistyksen ja eläkeliiton Paltamon yhdistyksen kanssa.

Teksti ja kuvat: Sanni Lappeteläinen ja Neea Keski-Liikala

Kaisa Toivonen pitämässä hämähämähäkki leikkiä.

MLL 101 vuotta Paltamossa näyttely.

Tapahtuman järjestäjäporukka.

4H-yhdistyksen stipendi Sanni Lappeteläiselle

Suomen 4H-liitto jakaa vuosittain kahdeksantoista alueellista stipendiä harrastustoiminnassa ansioituneille nuorille. Tänä vuonna yksi alueellisen stipendin saajista oli Paltamon 4H-yhdistyksen kerhonohjaaja, hallituksen jäsen ja 4H-yrittäjä Sanni Lappeteläinen. Stipendi on osoitus pitkäaikaisesta, monipuolisesta ja edelleen jatkuvasta 4H-toiminnasta. Stipendi ojennettiin Sannille Paltamon 4H:n hallituksen sääntömääräisessä vuosikokouksessa 15.5.2025. Sanni on toiminut Paltamossa kerhonohjaajana vuodesta 2023 ja ohjannut kokkikerhoa ala-astelaisille sekä lentopallokerhoa ylä-aste ja lukio ikäisille. Kerhotoiminnan lisäksi Sanni on tehnyt töitä 4H-yrittäjänä myymällä oma tekemiään leivonnaisia myyjäisissä sekä tehnyt pihanhoito hommaa ja koiran ulkoilutusta. Sanni on myös mukana Paltamon 4H:n hallituksessa sekä aktiivisesti mukana 4H:n järjestämissä tapahtumissa. Sannin mielestä 4H-toiminnassa mukana oleminen on mukavaa työtä ja työ missä pääsee kehittämään itseään ja oppimaan uusia asioita. Sanni tykkää työstä myös siksi, koska se on hyvin sosiaalista työtä.

Teksti: Sanni Lappeteläinen ja Neea Keski-Liikala

Sanni Lappeteläinen sai 4H-yhdistyksen pitkäaikaisesta ja monipuolisesta 4H-toiminnasta.
Kuva: Juuli Leinonen

PaUr:in hiihtokausi ja Buustivuosi-hanke päätettiin toukokuussa

Tänä talvena Paltamon Urheilijoiden sarjahiihtoihin osallistuneet palkittiin torstaina 15.5. Korpitien koulun ruokalassa pidetyssä päättäjäistilaisuudessa. Palkittavia oli reilut 20 lasta ja nuorta, jotka olivat osallistuneet kahteen tai kolmeen sarjahiihtokisaan maaliskuussa ja huhtikuussa. 

Samassa tilaisuudessa hankevetäjä Satu Pulkkinen kertoi myös vuoden kestäneestä PaUr:in Buustivuosi-hankkeesta, joka myös päätettiin tilaisuudessa. Yhtenä hankkeen toimintana oli 14.2.-14.5. toteutettu 100 kertaa liikuntaa -kuntoliikuntahaaste, jonka toteutti kolmisenkymmentä kuntoilijaa. Päättäjäisissä kaikki osallistuneet lapset palkittiin ja aikuisten osallistujien kesken arvottiin PaUr:in tuotepalkintoja. Arpaonni suosi Hannu Haverista, Marja-Liisa Heikkistä, Olavi Ala-Hiiroa sekä Jaana Suutaria.

Kuvat: Sirpa Härkönen ja Kaisa Toivonen

4H-liitto jakoi ansiomerkkejä vuosikokouksessaan

Paltamon 4H-yhdistyksen sääntömääräisessä vuosikokouksessa 15.5.2025 jaettiin Suomen 4H-liiton myöntämiä ansiomerkkejä ja kunniakirjoja tunnustuksena arvokkaasta työstä 4H-toiminnassa. Hallituksen jäsenille myönnettiin pronssisia ansiomerkkejä, jonka saa kun on toiminut 4H:n hallituksessa kaksi kautta eli kaksi kertaa kolme vuotta. Pronssiset ansiomerkit hallitustyöskentelystä saivat Anne Huusko ja Saija Keski-Liikala. Pronssisen ansiomerkin aikuisohjaajana toimimisesta kuuden vuoden ajan sai Arto Koivukangas. Kokouksessa jaettiin myös hopeinen ansiomerkki, jonka saa kun on toiminut hallituksessa kolme kautta eli kolme kertaa kolme vuotta. Hopeisen ansiomerkin hallitustyöskentelystä sai Sanna Meriläinen. Hopeisen ansiomerkin sai myös yhdeksän vuotta yhdistyksemme toiminnanjohtajana töitä tehnyt Anu Niskanen.

Teksti: Sanni Lappeteläinen ja Neea Keski-Liikala

Hallituksen sääntömääräinen vuosikokous, kuvassa kokoukseen osallistuneita.
Kuva: Anne Lappeteläinen

Itsensä haastamista ja kisailumieltä Kiehimänjoen juoksussa

Kesäkuun ensimmäisenä lauantaina järjestettiin Paltamossa Kiehimänjoen juoksu neljättä kertaa. Yhteensä 69 juoksijaa osallistui tapahtumaan tuulisessa ja ajoittain sateisessakin säässä. Juoksukelinä tämä oli kuitenkin monen mieleen; ennakkoon ilmoittautuneiden lisäksi tapahtuma-aamuna osallistujia ilmoittautui vielä runsaasti lisää.

Aiemmista vuosista poiketen tällä kertaa juostiin myös maraton, vaikka osallistujia siihen vain muutamia olikin. Tapahtuman muut sarjat olivat lastenjuoksu, kuntokymppi ja puolimaraton. Startti- ja loppupisteenä - sekä ylipäänsä tapahtuman tukikohtana - oli Kotolinna, jossa juoksijat pääsivät urakkansa lopuksi saunomaan ja kylpemään paljussa. Kotolinnan yrittäjä Marisanna Jarva valmisti ruoat niin juoksijoille kuin talkooväellekin.

Tapahtuman järjesti Paltamon Urheilijat yhdessä muiden toimijoiden kanssa; talkoolaisia tuli PaUr:n lisäksi mm. Paltamon Leijonilta. Tapahtumaa sponsoroi useat paltamolaiset yritykset. Tapahtuman pääorganisoijana toimi aiempien vuosien tapaan Tuukka Pasanen.

Tapahtuman tukikohtana toimi Kotolinnan pihapiiri.
Kuva: Marko Kurkinen

Lastenjuoksuun osallistui 19 innokasta kisailijaa.
Kuva: Marko Kurkinen